Hetki mennyt ilman kirjoitusta.. Hetki mennyt jo kotimaan kamaralla ja vanhempien luona. Suoraan joulun kiireen keskelle pyrähdettiin siskosten kanssa. Kaupat kierrettiin, piparit leivottiin, kotia joulukuosiin ja kaikki kerralla.. Ei sitä ihan edes ehtinyt kunnon tunnelmaan itseään virittämään kun jouluaatto oli jo käsillä. Niin ja pian sitten ohitse. Ei se ehkä ollut sellainen kun taas olisin halunnut. Mutta tällä kerralla en asettanut oikeastaan mitään suuria odotuksia tai vaatimuksia, jolloin ei sitä voinut pettyäkään. Ehkä se oli tänä vuonna ihan hyvä päätös. Ensi vuonna voidaan taas tehdä erilailla tai suunnitella enemmän, jos siltä tuntuu..
Paluun jälkeen sukulointi on ollut monesti päivän sana. On kiva nähdä kaikkia läheisiä ja kuinka tutut kulmat sekä ympyräy saavat mielen tuntemaan ettei täältä poissa oltukaan. Mielen sopukat kuin pyyhkäisevät syksyn pois. Mutta ei sitten kuitenkaan.
Vieläkin vaikea uskoa mitä syksy olikaan.
Nyt joululomalla ollaan tehty pientä irtiottoa kaikesta. Oltu vain ja yritetty ehkä kasata ajatuksia, siinä kuitenkaan täysin onnistuen.. Pienoisella pelolla odotetaan paluuta opinintojen pariin, omaan asuntoon ja hmm.. en vielä tiedä mihin. Huomenna tosiaan vuotta taas vaihdetaan. Mitä se tuokaan tullessaan, mitä sitä odotetaan ja mitä luvataan, vai luvataanko mitään..
Vanhan kaupungin kulmat
Jouluherkkuja ja paketteja odottelemassa
Pikkasen huurretta ja luntakin vasta joulun jälkeen.. Nii musta joulu saatiin tänäkin vuonna kokea. Pettymys siis suuri. On se kyllä niin pimeää ja synkkää ilman pientä valaisevaa lumipeitettä. Ehkä sekin oli osasyy joulumielen nostatuksen puutteeseen..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti