Viime yö matkattiin siis takaisin Bergeniltä Karlstadiin. Bussissa vietetty yö, joten olo ei mikään virkein mahdollinen. Ensin katsottiin Hobitti -elokuva, jonka jälkeen yritin, ja yllättävän hyvin onnistuinkin, nukkua. Heräilyä tietysti välillä varsinkin pysähdyksissä mm. tankkaamaan sekä Oslossa, kun muutama kyytiläinen jäi matkasta sinne.
Paluu kuitenkin vielä edellisiin päiviin ja matkan varrelle. Laerdalista matkattiin Flåmiin ja siitä vielä eteen päin, josta suurin osa porukasta suuntasi vuonovenereissulle. Matkalle mahtui (muistaakseni) euroopan ja ehkä maailman pisin tunneli 24,5km. Se sujui yllättävän nopsasti silmät kiinni mietiskellen. Muiden lähtiessä laivan kyytiin, me muut ajettiin bussilla takas Flåmiin, jonne laiva saapui parin tunnin kuluttua. Flåmissa parin muun matkaajan kanssa kiivettiin pienen mäen rinnettä ja jäätiin auringonpaisteeseen syömään lounasta eväsbokseista. Sieltä matka siis jatkui iltapäivästä kohti Bergeniä, joka saavutettiin illan jo alkaessa hämärtämään. Päästiin ihastelemaan auringonlaskua hostellin takana olevalle tasanteelle. Ihan huikeet maisemat löyty kyllä sieltä. En edes tiennyt Bergenin olevan Norjan toiseksi suurin kaupunki. Keskellä kohoavia vuoria matala ja laaja. Auringon jo laskettua oli pakko käydä ihastelemassa valomerta. En ennen ole sellaista kokenutkaan. Siitä kun olisi saanut itselle teetettyä kaupunkikuvan muistoksi..
Sunnuntai oli siis viimeinen päivä, joka vietettiin Bergenissä. Aamu käynnistyi mahtavasti aamupalalla, joka kuului matkan hintaan. Maha täytettiin kyllä aikas kiitettävästi. Ei mikään hotelliaamianen, mutta hyvät leivät päällysteineen, jogurttia eri höystöillä(myslit ja murot) sekä kahvit päälle. Käppäiltiin bussipakkailujen jälkeen keskustaan, josta 12 alkoi parin tunnin mittainen kaupunkikierros. Siinä tuli hyvin käytyä paikallisia nähtävyyksiä lävitse oppaan selostuksessa. Sen jälkeen oli koko päivä ja ilta aikaa kierrellä kaupunkia. Harmiksi sunnuntain kunniaksi mm. vaatekaupat ja muut paikat olivat kiinni. Aika kuluikin siis fika/lounastauolla auringon paisteessa satamassa, kujia kierrellen ihanien puutalojen lomassa sekä mahdollista ruokapaikkaa tutkaillessa. Lopulta päädyin toisen opiskelijan kanssa pizzalle (pitkän muka halvan ja hyvän paikan etsinnän jälkeen silti niin kalliiseen paikkaan). Oli hyvää, vaikka tietysti lihattoman lokakuun kunniaksi, jouduttiin jakamaan vegepizza. Maistui se mulle ainakin vallan mainiosti täytteen koostuessa nimittäin mm. oliivista, avogadosta, pinaatista, tomaatista, sienistä ja juustosta. Hieman erilaista siis kuitenkin. Hinnat meinaan hivuttaitui joka paikassa heti 150 NOK paremmalle
puolelle ja hieman parempaa katsellessa hinta oli helposti yli 200 NOK
eli n.22e. Tietysti sitä kerran olisi voinut hieman paremmastakin maksaa, mutta päädyttiin melkein opiskelijapudjettiin ja jaettiin pizza jolle tuli kuitenkin puolikkaallekkin hintaa se 12e, joten ei ollut meidän lopullinen paikkakaan mikään halpa ravintola.
Norja ylipäätään osoittautui ylitsepääsemättömän kalliiksi. Paikallisessa Pressbyrånissa/R-kioskissa kahvi oli 20 NOK (kahvi+fikalisäke 30 NOK), kun se ruotsin puolella Pressbyrånissa on opiskelijalle 10 kr (15 kr). Eli tuplana tämä hinta.. Kaupassakin sai kyllä yrittää kalastaa sitä helpointa vaihtoehtoa ja mun matkaeväät koostui leivästä, hedelmistä, nuudelista ja kasvksista/vihanneksista ym. Taidan siis olla ihan tyytyväinen etten päätynyt Norjaan vaihtoani suorittamaan. Olisi voinut tulla lainalle heti käyttöä markan alettua...
Nyt siis paluu takaisin kotiin. Tai siis.. No tämänhetkiseen kotiin. Aika jännää. Vähän iski koti-ikävä eilen matkaa tehdessä. Olisi vain ollut rento palata Suomeen Tarttilaan ja astua tuttuun kamaraan. Niinkuin aina ennen tällaisten matkojen jälkeen. Mutta ei tällä kertaa niin käynyt. Matka jatkuu vielä. Hyvä niin!! Paluun siihen arkeen tehdään onneksi myöhemmin.
Tähän maisemaan ihastuin kovasti
Poseerausta veneen kyljessä
Kaupunkimaisemaa auringonlaskussa