Huomenna vika päivä tätä koulukevättä

Vaikka maanantai alkoikin pienoisella alamäellä, kyllä sieltä lopulta selvittiin kahlaamalla ylös. Viikko on taas suhahtanut ohitse voisi sanoa että jälleen kerran liikaa näyttöruudun edessä istuen, mutta on siihen jotain muutakin onneksi mahtunut. Vikat reenit tällä ohjelmalla takana ja olen siitä erittäin iloinen. Hieman, tai no todella pettynyt olen omaan tulokseeni sen suhteen, mutta ehkä motivaatio lopussa rupesi kaikkoamaan ja turhautuminen vei voimia. Nyt sitten olisi tarkoitus viikonloppuna väsäillä uutta ohjelmaa käyntiin. Mietinnässä on ollut paluu työntävät-vetävät linjalle, tai sitten kehittelen jotain ihan muuta. Saa sitten vielä nähdä miten kesä muuttaa suunnitelmia. Olisi meinaan taas yritystä aloittaa se juokseminenkin, vaikka sitä pakokauhulla mietiskelen.

Tänää oli tenttiviikkonen eka tentti ja huomenna toka ja samalla vika. Nii että ainakin on lukuaikaa ollut. Tänää meni ihan hyvin, huomisen näkee sitten. Ei ole ehkä asiat ihan syvälle sisimpään saatu menemään, mutta jos sitä jotain saisi raapusteltua olisin tyytyväinen.

Eilen tuli J:n kanssa kahviteltua ehkä hetkiseen. Mitenhän selviänkään kesää täällä ilman häntä. On meinaan niin hyvä kaveri ylä ja alamäissä ollut viime vuodet, että voi tehdä tiukkaa. Suunnitelmia kyllä jo löytyy, pääkaupunkiseudulle taitaa tulla ainakin itseltä reissu. Huh, pitäisköhä pudjetoida jo etukätee sellaseen:P Ja nii leffaa tuli kateltuu ja ainii parit kesäkengät hommattua. Huomasin omistavani tällä hetkellä vain yhdet kesätennarit, joista kantapäät jo puhki, joten ehkä oli aika hommaa uudet ja toiset vähän siistimmät. Balleriinoja löytyy nyt muutamat niin niitä ei tarvinnu hommaa. Vaikka olin kyllä hieman pettynyt itseeni jälkikäteen sillä molemmat kenkäparit olivat mustia.. Hmm, onkohan mulla joku pakkomielle mustiin kenkiin. Ei, vaan ne on vaan niin helppo yhdistää kaiken kanssa sanon minä.

Alamäestä aurinkoon

Kaikilla on varmaan niitä päiviä, kun tuntuu että kaikki vaan tuppaa kaatumaan niskaan. Mikään ei suju ja vastoinkäymiset tuppaavat tulemaan peräjälkeen. No, tänään oli täällä vähän sellanen olo. Aamulla mitään tietämättömänä heräsin aikasin hyvään päivään, joka muuttui koululle mentäessä alamäeksi. Viikon suunnitelmat ja oikeastaan koko kesän suunnitelmat hieman uusiksi. Jonkun pieni moka ja menetin itselle tärkeät sentit. Eli en voi itseäni hirvesti syyttää ja se siinä ehkä eniten turhauttaakin. Haluan aina olla se jolla mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaan, mutta aina se ei vaan mee niin.

Suunnitelmat sitten uusiks ja päivän kuviot olikin hieman erilaiset ja sirpaleiset. Onneksi sentään sain käännettyä pettymyksen vihaksi, jota menin purkamaan salille vaikka meinasin jo kaupassa sortua suklaaseen. Se ois ollu huono vaihtoehto, mutta kävi mielessä. Onneksi järki tuli peliin jälleen kerran.

Nyt sitten jatkuu vielä päivä jossain merkeissä, varmaan koululle öö.. ehkä viidettä kertaa tänään kohta puoliin. Siinä kyllä vasta hyvä syy taas asua koulun vieressä, voi vaan tulla käväseen tässä välissä tai poiketa nopsaa hoitaan jonkun tossa naapurirakennuksessa. Taas yks plus -listaan, miksi en halua tästä kämpästä eroon syksyn tullessa.