Totta! Tiistaina vihdoin se alkoi. Sai avata ensimmäisen kalenteriluukun ja samalla kääntää kalenterisivua(tosin meikäläiseltä ei täällä seinäkalenteria löydy).. Kohti joulua ja valon juhlaa suunnistetaan. Itse taisin ottaa varaslähtöä jo aikaisemmin sillä tuli ekat joulusuklaat hamstrattua jo viime kuussa, joulunäkkäriäkin narskuteltiin jo viikonloppuna samoin kuin riisipuuroa joulumarkkinoilla. Ekat piparitkin leivottiin jo ystävän kanssa muutama hetki taakse päin..
Mutta nyt kuukauden vaihduttua saa vapaasti antaa joulutunnelman laskeutua. On meinaan sujunut joululauluja kuunnellen päivät, pipareita ja lussepullia leipoen kaksi edellistä päivää ja hieman huonettakin koristaen.
Vaikka joulua odotan kovasti, sen ollen aina yksi vuoden odotetuimmista päivistä. On sen odotuksessa tällä kertaa myös toinen suunta. Nimittäin en haluisikaan sen tulevan ihan niin nopeasti. Tänä vuonna se tarkoittaa myös pois lähtöä täältä kaupungista, johon vasta olen tullut ja johon olen jo ihastunut. Tämä pieni seikkailu saa päätöksen pian joulun lähestyssä. Silloin tosin pääsen rakkaimipieni pariin enkä sitäkään vaihtaisi ikinä pois. Tällä hetkellä vain tuo reilu 15 päivää täällä tuntuu niin mitättömältä ja kuin tiimalasin viimeisiltä hiekanmurusilta, jotka uhkaavat pydota alas ilman paluuta takaisin..






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti