Feel..

Tiettekö sen tunteen, kun joku pienikin tuoksu tuo mieleen niin paljon muistoja. Joskus ei edes tuo mieleen mitään konkreettista vain syvän tunteen joka yhdistää johonkin menneisyyteen. Oudot yhteensattumat saavat miettimään miten muistot ja elämä yhdistyykään saloissa päämme sisällä. Niin paljon elämässä ehtii tapahtua. Kaikkea ei millään voi muistaa, vaikka kuinka yrittäisikin. Välillä oikein ärsyttää kun tietää että ne ihanimmatkin muistikuvat ja talletetut hetket saattavat kaikota mielen kujilta vaikkemme niin haluisikaan. 

Eilen esimerkiksi yliopistolle kävellessä nenääni kantautui aivan selkeä muistotuoksu. Ala- ja yläasteen ruokailu, jonka luulin jo unohtaneen. Paljon kerralla takaisin mileen ihan vain sisätilan järjestyksestä satoihin tapahtumiin ja keskusteluihin niillä penkeillä. Aina sitä ei edes tajua kuinka elämä etenee. Suurimmat tuoksumuistoni ovat usein liittyneet juuri lapsuuteen, kuten hoitopaikkaani isotädillä. Siitä kun muodostui aikoinaan kuin toinen koti niin paljon siellä vietetyn ajan vuoksi. Vieläkin muistan aamupalat, lempikirjani, lukuisat videot, siis todellakin ne VHS-kasetit ei mitään DVD-levyjä sekä monet maut ja hetket. Kumma kuinka näin tarkemmin ajatellen mieli palauttaa takaisin yllättävän paljon sellaista mitä ei heti ajattelisikaan. Kaikkea mennyttä on tullut ajateltua ja hieman kaivattuakin. Sitä kun ei saa takaisin. Kuten blogini otsikkokin sanoo.. Muistoista tulee osata nauttia ja tallettaa ne tärkeimmät siksi että ne ovat arvokkaita ei siksi että niitä pitäisi muuttaa. 

Toivottavasti edes hieman tästä syksystä siis jää mieleeni sellaista, jota vielä kymmenen ja toisenkin jälkeen muistan kuin eilispäivän. Niin paljon ihanaa kun täälläkin on jo koettu. Ehkä siksi tämä blogi ja oma päiväkirja on hyvä kuljettaa mukana. Edes pieni osa elämästä tallentuisi jonnekkin ja sitä voi myöhemmin tutkailla. Ei liian kriittisesti vaan sopivasti oppia ottaen ja mennyttä muistellen. Huomaten miten elämä opettaa, kuljettaa, välillä satuttaa, mutta myös antaa niin paljon takaisin kun vain osaa ottaa. 

Nyt kohti uusia muistoja. Tämäkin teksti päädyttiin kirjoittamaan spontaanin IKEA-reisun fika tauolla. Edessä vapaa viikonloppu ja mieli odottava!

IKEAn herkkuja siis palkaks viikon aherruksesta

Ihana aamumaisema kun yliopistolle toissapäivänä suuntasin 

Tässä myös hieman syksyistä ilmettä, oispa hyvä kamera ja valokuvaaja matkassa vois saada tännekkin muuta kun selfietä ja puhelimen laatua, vaikkakin olen ollut supertyytyväinen iPhonen laatuun kuten tuli Norjan reissullakin taas todettua