Kaikilla on varmaan niitä päiviä, kun tuntuu että kaikki vaan tuppaa kaatumaan niskaan. Mikään ei suju ja vastoinkäymiset tuppaavat tulemaan peräjälkeen. No, tänään oli täällä vähän sellanen olo. Aamulla mitään tietämättömänä heräsin aikasin hyvään päivään, joka muuttui koululle mentäessä alamäeksi. Viikon suunnitelmat ja oikeastaan koko kesän suunnitelmat hieman uusiksi. Jonkun pieni moka ja menetin itselle tärkeät sentit. Eli en voi itseäni hirvesti syyttää ja se siinä ehkä eniten turhauttaakin. Haluan aina olla se jolla mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaan, mutta aina se ei vaan mee niin.
Suunnitelmat sitten uusiks ja päivän kuviot olikin hieman erilaiset ja sirpaleiset. Onneksi sentään sain käännettyä pettymyksen vihaksi, jota menin purkamaan salille vaikka meinasin jo kaupassa sortua suklaaseen. Se ois ollu huono vaihtoehto, mutta kävi mielessä. Onneksi järki tuli peliin jälleen kerran.
Nyt sitten jatkuu vielä päivä jossain merkeissä, varmaan koululle öö.. ehkä viidettä kertaa tänään kohta puoliin. Siinä kyllä vasta hyvä syy taas asua koulun vieressä, voi vaan tulla käväseen tässä välissä tai poiketa nopsaa hoitaan jonkun tossa naapurirakennuksessa. Taas yks plus -listaan, miksi en halua tästä kämpästä eroon syksyn tullessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti